D-vitamiini Monivitamiini + Maitohappobakteeri Omega-3 Yleinen

Paljonko odottava äiti tarvitsee D-vitamiinia?

18.7.2017,
Eija

Paljonko odottava äiti tarvitsee D-vitamiinia?Paljonko D-vitamiinia kannattaisi nauttia raskausaikana? Siinä jälleen yksi tärkeä kysymys, johon saat hyvin erilaisen vastauksen riippuen siitä, keneltä kysyt.

  • Suomalainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL pitää tiukasti kiinni vanhoista D-vitamiinisuosituksistaan, ja suosittaa raskaanaoleville ja imettäville äideille edelleen vain 10 µg suuruista D-vitamiinilisää vuodenajasta riippumatta. [1]
  • Sen sijaan esimerkiksi Kanadassa, joka sijaitsee Suomen kanssa samoilla leveyspiireillä ja missä auringosta saatava D-vitamiiniannos on samaa luokkaa kuin meillä, suositeltu raskausajan D-vitamiiniannos on viisinkertainen eli 50 µg päivässä. [2]
  • Useat lääkärijärjestöt sekä ansioituneet D-vitamiinitutkijat maailmanlaajuisesti suosittavat raskaanaoleville naisille Suomen suosituksiin nähden jopa kymmenkertaista eli 100 µg päivittäistä D-vitamiiniannosta

Viimeksimainittu 100 µg suositus perustuu mm tutkimuksiin, joissa 100 µg D-vitamiiniannoksen on todettu nostavan raskaanaolevan äidin elimistön D-vitamiinipitoisuuden riittävälle tasolle (>80nmol/l) pienempiä annoksia varmemmin. [3] Iso-Britanniassa toteutetussa tutkimuksessa taas todettiin, että raskauden ajan 100 µg D-vitamiiniannosta nauttineiden äitien riski keskenmenoon, raskausmyrkytykseen, raskausdiabetekseen ja infektioihin oli peräti 50% pienempi kuin niillä äideillä, jotka nauttivat vain 10 µg D-vitamiiniannosta. [4]

(Vastaavia tutkimuksia löytyy maailmalta pilvin pimein, ja mikäli aihe kiinnostaa, englanninkielinen googlehaku hakusanoilla “Vitamin D pregnancy study” auttaa valottamaan aihetta lisää. Muistathan aina lähdekritiikin!)

On kuitenkin tärkeää muistaa, että olivat suositukset mitä hyvänsä, oikea vastaus kysymykseen riittävästä raskausajan D-vitamiiniannoksesta kiteytyy näin: D-vitamiiniannoksesi on riittävän suuruinen silloin, kun elimistösi saavuttaa sillä yleisterveyden kannalta optimaalisen, luonnollisen D-vitamiinitason 80-150 nmol/l.

Suurimmalla osalla aikuisista yli 80 nmol/l D-vitamiinitasoihin pääsy edellyttää 50-100 µg päivittäistä D-vitamiiniannosta. Osalle saattaa riittää pienempikin määrä (jos on esimerkiksi pienikokoinen ja vaikkapa harrastaa paljon etelänlomia) kun taas osalle optimaalisiin lukemiin pääsy vaatii jopa reilusti yli 100 µg D-vitamiiniannoksia (jos on esimerkiksi ylipainoa ja suojaa ihonsa aina auringolta tai käyttää D-vitamiinin imeytymistä haittaavia lääkkeitä, kuten statiineita.).

D-vitamiinin puutos raskausaikana vaikuttaa lapseen

D-vitamiinin tärkeys lapsen kehitykselle on tiedostettu jo useiden vuosikymmenten ajan. Odottavan äidin D-vitamiinin saannin vaikutuksesta lapseen on myös tehty runsaasti tutkimuksia. D-vitamiinin puutos raskausaikana saattaa vaikuttaa ainakin seuraavilla tavoilla:

  • Haittaa lasten kielellistä kehitystä yli 10 vuoden ikään asti
  • Haittaa lasten keuhkojen kehitystä ainakin 6. ikävuoteen asti
  • Heikentää lapsen kognitiivisia (eli tieto-taito)toimintoja 5–10 vuoden iässä
  • Haittaa myös lapsen luuston lujittumista
  • Liittyy riskiin synnyttää alipainoinen lapsi
  • Alentaa lapsen immuunivasteen kehittymistä
  • Altistaa lapsen autoimmuunisairauksille, kuten MS-taudille

D-vitamiinin puutos tarkoittaa yllä lueteltujen tutkimustulosten [5] [6] [7] [8] yhteydessä elimistön D-vitamiinitasoja (S-D-25), jotka ovat alle 50 nmol/l. Suositeltava, optimaalinen taso on 80-150 nmol/l.

Älä usko suomalaisiin D-vitamiinisuosituksiin

Suomalainen raskausajan 10 µg D-vitamiinisuositus on auttamatta liian alhainen. Esimerkiksi Viljakainen H ym. [9] tutki vuonna 2010 suomalaisia odottavia äitejä ja heidän vastasyntyneitä lapsiaan. Äidit saivat hyvin D­-vitamiinia suomalaisiin suosituksiin nähden, keskimäärin 14,3 μg/vrk eli melkein puolet enemmän kuin virallisesti suositellaan. Tästä huolimatta äideistä 71 prosentilla ja vastasyntyneistä lapsista 15 prosentilla oli D-­vitamiinin puutos.

D-vitamiinitasojen mittaus laboratoriossa kannattaa

Omia D-vitamiinitasojaan on mahdotonta tietää tarkasti, ellei niitä mittauta laboratoriossa.

Mittaukseen pääsee ilman lääkärin lähetettä, ja tutkimuksen hinta vaihtelee 25-60 € välillä. Se on pieni hinta sen varmistamisesta, ettei tietämättömyyttään tule altistaneeksi itseään ja lastaan haitalliselle D-vitamiinipuutokselle.

50 µg – 100 µg /pvä: Turvallista ja tehokasta myös raskausaikana

Yleisohjeena suosittelen odottaville ja imettäville äideille turvallista mutta tehokasta 50 µg – 100 µg päivittäistä D-vitamiiniannosta. 

Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA on todennut, että 100 µg päivittäinen D-vitamiiniannos on turvallista kaikille yli 11-vuotiaille, myös odottaville ja imettäville äideille. EFSA kertoo tiedonannossaan, että tutkimuksissa ei ole havaittu haittoja edes 250 µg päiväannoksilla. [10] D-vitamiinia on kuitenkin turha nauttia enempää, kuin mitä optimaalisiin D-vitamiinitasoihin pääsemiseksi edellytetään.


 

Lähteet

  1. Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014.
  2. Position statement: Vitamin D supplementation: recommendations for Canadian infants and mothers. Päivitetty 30.1.2015. www.cps.ca
  3. Vitamin D Supplementation during Pregnancy: Double Blind, Randomized Clinical Trial of Safety and Effectiveness (linkki)
  4. Vitamin D Supplementation during Pregnancy: Double Blind, Randomized Clinical Trial of Safety and Effectiveness (linkki)
  5. Low vitamin D affects children even before birth. The West Australian (linkki)
  6. Hart PH, Lucas RM, Walsh JP, etl a. Vitamin d in fetal development: findings from a birth cohort study. Pediatrics. 2015 (linkki)
  7. Suboptimal maternal vitamin D status and low education level as determinants of small-for-gestational-age birth weight. (linkki)
  8. Vitamin D Status During Pregnancy and Risk of Multiple Sclerosis in Offspring of Women in the Finnish Maternity Cohort (linkki)
  9. Viljakainen H, Saarnio E, Hytinantti T ym. Maternal vitamin D status determines bone variables in the newborn. Journal of Clinical Endocrinology and metabolism 2010:95;1749­57.
  10. EFSA: Scientific Opinion on the Tolerable Upper Intake Level of vitamin D (linkki)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Takaisin ylös Takaisin ylös