D-vitamiini Monivitamiini + Maitohappobakteeri Omega-3 Yleinen

Blogisarja: Huippu-urheilijoiden ravintovalmennus Suomessa, osa 1.

3.11.2016,
Jani Suoranta

Kuinka suurta roolia ravitsemus näyttelee suomalaisessa huippu-urheilussa? Panostavatko eri lajiliitot tarpeeksi urheilijoidemme ravintovalmennukseen? 

Julkaisemme SuomiVitan blogissa liikkuvan maalin ammunnan nuorten maailmanmestarin Jani Suorannan toimittaman neliosaisen blogisarjan aiheesta “Suomalaisten huippu-urheilijoiden ravitsemus ja ravintovalmennus”. Blogisarjan myötä pääsemme tirkistämään suomalaisen huippu-urheilun verhon taakse ravintovalmentautumisen näkökulmasta. Voiko osasyy suomalaisten huonoon urheilumenestykseen löytyä lautaselta?

Johdanto: Huippu-urheilijoiden ravintovalmennus Suomessa

Kirjoittaja: Jani Suoranta

Suomalainen urheilukeskustelu otti aiheellisesti tuulta alleen Rion olympiakisojen heikon menestyksen myötä. Lukuun ottamatta Mira Potkosen hienoa pronssimitalia kenenkään kisat eivät menneet niin kuin piti. Tai näin media antoi asian ymmärtää. Se, että mitaleita ei saatu enempää ei kuitenkaan kerro koko totuutta onnistumisista ja epäonnistumisista, joita urheilijat menneen olympiadin ja itse kilpailujen aikana kokivat. Tämä keskustelu ja tylytetyt faktat ovat kuitenkin jo pääosin siirtyneet kabinetteihin. Nyt on aika keskittyä olennaiseen eli tekemiseen. Treeni, lepo ja ravinto on tuttu mantra ja pyhä kolminaisuus urheilijan kehittymisessä, joka oikein annosteltuna tuottaa tuloksia. Mikä sitten on tuon ravinnon rooli suomalaisten urheilijoiden keskuudessa? 

Ravinto ja ruoka on nykypäivänä suomalaisessa keskustelussa todella pinnalla, joka johtunee monista syistä. Jokseenkin jo laantuva fitnessbuumi, korkea elintaso ja valtava tarjonta erinäisistä ravinteista ja superruoista ovat luoneet otollisen tilanteen erilaisille asiantuntijoille ja kaltaisilleni innokkaille nousta esiin kertomaan ajatuksistaan ruoan suhteen. Ruoasta on selvästi tullut keskeinen keskustelunaihe. Kaiken tämän myllytyksen keskellä hämmentyy niin tavallinen kansalainen kuin huippu-urheilijakin, että mikä on enää terveellistä tai mikä valinta on juuri minulle oikea.

 

Miten tässä informaation viidakossa voi suunnistaa?

Itse olen parisen vuotta sitten innostunut tutkimaan syvällisemmin eri mahdollisuuksia oman suorituskyvyn maksimoimiseksi ravitsemuksen kautta. Pyrin tarkastelemaan asioita tieteellisemmästä näkökulmasta, mutta myös ottamaan huomioon trendit ja uusimmat suuntaukset, jotka tosin usein osoittautuvat vain hetkellisiksi ilmiöiksi vailla perusteellisempaa pohjaa. Näiden trendien ja suuntauksien virrassa saakin jokainen olla tarkkana. Tiedoksi väitettyä informaatiota on internet ja moni painettu media täynnään, jonka takia on erityisen tärkeää olla kriittinen lukija ja kyseenalaistaa lähteet, joista erinäistä ravitsemusoppia saattaa ammentaa.

Urheilijoiden näkökulmasta avuksi on tehty kattava ja paljon asiaa sisältävä “Urheilijan ravitsemusopas”, jonka ovat kirjoittaneet riippumaton ravitsemusasiantuntija Olli Ilander ja HK Ruokatalolle työskentelevä ravitsemusasiantuntija Soile Käkönen. Tässä oppaassa on toki jo kirjoittajiensa puolesta hyviä suuntaviivoja myös tavallisen kaduntallaajan ruokavalion kehittämiseen. Totuus taitaa kuitenkin olla, että kovin moni urheilija ei tätä opusta ole nähnyt saati siitä kuullut. Todennäköistä onkin, että ravitsemukseen liittyvää tietoa saadaan ja hankitaan itsenäisesti aivan muita kanavia. Todellisen tiedon tavoittaessa kohderyhmänsä se ei aina kuitenkaan vaikuta toivotulla tavalla, koska kaikenkirjavaa “tutkimustietoa” ja silkkaa liirumlaarumia on julkaistu jos monenlaista.

Miten urheilijoita ravitsemuksen osalta neuvotaan?

SM-tason kilpauimari Petja Yritys: Vastuu ravitsemuksesta on urheilijalla itsellään

Kysyin 23-vuotiaalta Puolustusvoimien Urheilukoulun käyneeltä uimarilta miten paljon on uimaseuran tai -liiton puolesta ollut ravitsemukseen liittyvää valmentautumista.

Sanotaanko näin, että ei oo ollut kovinkaan paljoo enää tän ikäisenä, mutta nuorempana ravitsemusvalmennusta oli kyllä muutamat kerrat vuodessa uimaliiton leireillä ja seuran tilaamana, Yritys vastasi.

Urheilijana kehittymisen yksi keskeinen tukipilari on siis ollut valmennuksen puolelta esillä, mutta kuten Tampereen yliopistolla opiskeleva Petja avartaa:

Nykyään se vastuu omasta syömisestä ja ravintoon liittyvän tiedon hankinnasta taitaa olla mulla. Mikä tietysti on ihan hyvä mun mielestä.

Vaikuttaa siis siltä, että Petjalle itselleen tiedon etsiminen ympärillämme olevan informaatiotulvan seasta ei ole ongelma ja toki ravintopuolen valinnat ovat jokaisen henkilökohtainen valinta.

Petja Yritys (kuvassa vasemmalla) Ranskan Chartresissa uinnin maailmancupin osakilpailussa elokuussa 2015. Uimaseuran lippua kannattelemassa myös Anton Herrala.

Jääkö suomalaisurheilijoiden ravintovalmennus itse treenaamisen jalkoihin?

Nuorempana saatua ravintovalmennusta ja tietoa Yritys kuvailee hyväksi, mutta lisää myös, ettei sitä silloin viety käytäntöön, ei hänen itsensä, valmentajan eikä vanhempienkaan toimesta.

Tuli kaikki lirpakkeet ja lärpäkkeet ikään kuin sivuutettua silloin nuorempana ja höttösempänä, hän toteaa hieman huvittuneesti. Kysyessäni millaisena osana uinnissa menestymistä Yritys kokee ravitsemuksen hän jatkoi:

Nyt vasta yliopistoaikana, kun olen ruvennut syömään tarpeeksi ja “oikein” voi huomata kehittymisen olevan helpompaa.

Uintia neljättätoista vuotta harrastava Petja kiteyttääkin lopuksi, että kokee tänä päivänä ravinnon aika isoksi osatekijäksi menestymisessä. Itseäni alkoi mietityttämään, että jääkö ravinto kuitenkin käytännön tasolla hieman jalkoihin itse treenaamiseen keskityttäessä? Tämän kysymyksen vastaus tarkentunee tulevien haastattelujen myötä.

Urheilijalla ei ole varaa puutteelliseen vireystilaan tai palautumiseen

Yksi keskeisimpiä perspektiivejä tässä blogisarjassa tulee olemaan, että se mikä on suositeltua ei ole jokaiselle optimaalista. Ero voi olla todella valtava siinä kohtaa, kun puhutaan vaikkapa yksilön maitotuotteiden käytöstä tai maidottumuudesta. Kehomme reagoivat niin eri tavoin ruoka-aineisiin, että toiset voivat aiheuttaa paljon ongelmia ja toiset olla harmittomia, mutta myös hyödyttömiä. Urheilijan perspektiivistä optimaalisen ja suositellun välisellä erolla on merkitystä, kun ei ole varaa sairastua tai loukkaantua puutteellisen vireystilan tai palautumisen vuoksi.

Tässä blogisarjassa urheilijoiden ravintovalmentautumiseen liittyen pyrin paneutumaan haastattelujen kautta siihen, miltä asia kentällä eli urheilijoiden keskuudessa näyttää. Oman harrastuneisuuteni puitteissa ja järkevien perustelujen saattelemana pyrin tuomaan esiin myös sen, miten yllä esitelty urheilijoiden ravitsemusopas näyttäytyy tämän päivän tietojen valossa. Eli näyttäytyykö se huonossa vai hyvässä valossa?

Seuraavassa blogijutussa haastattelussa Olli-Pekka Korhonen ja Oskari Mörö

Mitä kertoo ravitsemukseen liittyvästä valmentautumisestaan kiekonheittäjä Olli-Pekka Korhonen ja aitajuoksija Oskari Mörö? Mielipiteitä ja kokemuksia jutun jatkumon lisäksi seuraavassa osassa.

Suomen Olympiakomitean Urheilijan ravitsemusoppaan (PDF) voi ladata täältä.

Saman oppaan laajempi versio Olympiakomitean nettisivuilla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Takaisin ylös Takaisin ylös