Osta 3 eri tuotetta ja saat -20% alennuksen käyttämällä alennuskoodin OSTA320. Tuotteet voivat olla kertaostoksia tai jatkuvia tilauksia.
Osta 3 eri tuotetta ja saat -20% alennuksen käyttämällä alennuskoodin OSTA320. Tuotteet voivat olla kertaostoksia tai jatkuvia tilauksia.
Jos suomalaiset terveysviranomaiset jotain osaavat, niin D-vitamiinin liikasaannilla pelottelun. Tämä on sinänsä nurinkurista, sillä iso osa suomalaisista kärsii edelleen D-vitamiinin puutoksesta, ja toisaalta D-vitamiinimyrkytystapaukset ovat äärimmäisen harvinaisia. Paljonko D-vitamiinia on liikaa ja mitä D-vitamiinin liikasaannin haitoista tosiasiassa tiedetään?
Suomalaisissa ravintosuosituksissa neuvotaan varmistamaan, että ruokavaliosta ja D-vitamiinivalmisteista saataisiin vähintään 10 mikrogrammaa D-vitamiinia päivittäin. Yli 75-vuotiaille vastaava luku on 20 mikrogrammaa. D-vitamiinin päivittäisen saannin turvalliseksi ylärajaksi on EFSA:n eli Euroopan Elintarviketurvallisuusviranomaisen toimesta määritelty taasen seuraavaa:
Rajat määrittänyt EFSA on Euroopan unionin erillisvirasto, joka tuottaa, tutkii ja kokoaa riippumatonta tieteellistä tutkimustietoa mm. elintarvikkeiden ja ravintolisien turvallisuudesta ja käyttösuosituksista. EFSA:n 430:lla asiantuntijalla on käytettävissään laajat resurssit ja käytännössä kaikki mahdollinen tutkimusaineisto.
Kun puhutaan D-vitamiinin päivittäisen saannin turvallisista ylärajoista, syntyy äkkiseltään mielikuva, että aikuiselle 100 µg päivässä on turvallista, mutta sen ylittävä määrä (esim 101 µg päivässä) on haitallista. Tämä ei kuitenkaan voisi olla kauempana totuudesta.
EFSA kertoo tiedonannossaan, että saannin ylärajat perustuvat tutkimuksiin, joissa aikuiset koehenkilöt söivät usean kuukauden ajan n. 250 µg D-vitamiinia päivittäin, eikä tästä seurannut hyperkalsemiaa tai muitakaan liikasaannin oireita. 250 µg päivittäinen D-vitamiiniannos on nykyisen tutkimustiedon valossa valtaosalle siis turvallista. Koska päivittäisen saannin aikuisten ylärajat koskevat myös nuoria (11-17v) sekä raskaana olevia ja imettäviä naisia, halutaan tällaisissa suosituksissa ottaa visusti varman päälle, mikä tarkoittaa 2,5 kertaista turvamarginaalia.
Toisin kuin yleisesti luullaan, D-vitamiinin viralliset päivittäisen saannin turvalliset ylärajat eivät siis perustu jonkun tietyn D-vitamiiniannoksen tutkimuksissa aiheuttamiin haittavaikutuksiin. EFSA on tutkimustietoa analysoidessaan ainoastaan todennut, että 250 µg päivittäinen D-vitamiiniannos on turvallinen terveelle aikuiselle, ja koska erityisen luotettavaa, kattavaa ja tarkkaa tietoa suurempien annosten säännöllisen käytön turvallisuudesta ei heidän mukaansa vielä ole, tulee saannin ylärajaa koskevat suositukset tehdä nykytiedon valossa varmasti turvallisen annoksen mukaan.
D-vitamiini on yleisesti ottaen turvallinen ja hyvin siedetty vitamiini, mutta kuten kaikessa muussakin, liika on liikaa. D-vitamiinin liikasaanti voi johtaa hyperkalsemiaan, mikä tarkoittaa kalsiumin liiallista imeytymistä elimistöön. Elimistön kohonneen kalsiumpitoisuuden oireisiin kuuluu pahoinvointi ja huonovointisuus, ruokahalun heikkeneminen, heikotus, tihentynyt virtsaamistarve, munuaisongelmat sekä väsymys. Liiallisesta D-vitamiinin saannista johtuva hyperkalsemia sekä sen oireet paranevat, kun D-vitamiini nauttimisesta pidetään muutaman kuukauden ajan taukoa.
The Pharmacology of Vitamin D, Including Fortification Strategies analyysissä todetaan, että lähes kaikissa tunnetuissa hyperkalsemiatapauksissa D-vitamiinia on nautittu vähintään 1000 µg päivässä. Useissa länsimaissa laboratorioiden normaalin ja suositeltavan elimistön D-vitamiinipitoisuuden viiteväli on 75 – 250 nmol/l (mihin pääseminen vaatii suurimmalla osalla ihmisistä 50-200 µg päivittäistä D-vitamiiniannosta) ja toksisuuden raja 375 nmol/l. Kerta-annoksena 7500 µg ja jopa 12500 µg on turvallista. Suomalaisten keskimääräinen elimistön D-vitamiinipitoisuus on edelleen alle suositeltujen optimirajojen (eli alle 75 nmol/l), vaikka D-vitamiinivalmisteiden käyttö on kolminkertaistunut viimeisen reilun 10 vuoden aikana.
Päivittäinen D-vitamiiniannos kannattaa asettaa sellaiseksi, jolla elimistön D-vitamiinitasot yltävät luonnolliselle 75-150 nmol/l tasolle. Tätä korkeammista D-vitamiinitasoista ei ole hyötyä.
Suomalaiset terveysviranomaiset tykkäävät pelotella kansalaisia D-vitamiinin vaaroista, vaikka suomalaisten D-vitamiinin saanti on edelleen keskimäärin alle optimin. Oheinen 6.11.2016 julkaistu, Ilta-Sanomien ja THL:n asiantuntijan yhteistyössä laatima ”Älä syö liikaa D-vitamiinia” artikkeli on vain yksi monista esimerkeistä, millä tavalla D-vitamiinilisän käyttöön liittyviä faktoja muunnellaan Suomessa surutta.
Jutussa pelotellaan, että liika D-vitamiini voi olla vaarallista ja voi johtaa jopa kohonneeseen syöpäriskiin. Samalla kerrataan suomalaiset naurettavan alhaiset D-vitamiinisuositukset (lapset ja aikuiset 10 µg päivässä, vanhukset 20 µg päivässä) ja annetaan ymmärtää, että suositusten ylittämisellä voi olla kohtalokkaita seurauksia. Artikkelissa ei kuitenkaan kerrota, mihin väitteet perustuvat, ja millaisilla annoksilla D-vitamiinin saanti muuttuu terveyttä edistävästä epäterveelliseksi. Tyypillistä!
Palataanpas jälleen EFSA:n tekemiin tutkimusanalyyseihin, joiden perusteella D-vitamiinin päivittäisen, ympärivuotisen saannin turvalliset saantimäärät on Euroopan laajuisesti asetettu. Siinä missä THL:n asiantuntija pelottelee kansalaisia D-vitamiinin syöpäriskillä, todetaan EFSA:n D-vitamiinin turvallisia päiväannoksia käsittelevässä analyysissä yksiselitteisesti, ettei tieteellisissä tutkimuksissa ole havaittu D-vitamiinin pitkälliselläkään käytöllä olevan yhteyttä vakavien sairauksien, kuten syövän, sydän- ja verisuonitautien munuaiskivien jne lisääntymiseen:
”Long-term health outcomes (all-cause mortality, cardiovascular disease, cancer, fractures and kidney stones) were also considered, but no studies reported an association between vitamin D intake and increased risk for adverse long-term health outcomes.” – EFSA, Scientific Opinion on the Tolerable Upper Intake Level of vitamin D –
Sen sijaan nykyään tiedetään faktaksi, että useiden yleisten syöpien riski itseasiassa kasvaa merkittävästi, mikäli elimistön D-vitamiinipitoisuus jää 50 – 75 nmol/l tason alapuolelle. Vuonna 2015 tehdyn suomalaistutkimuksen mukaan 38 % suomalaisista miehistä ja 34 % suomalaisista naisista ei pääse 50 nmol/l tasolle, vaan kärsivät pahimmillaan syöpäsairauksille altistavasta D-vitamiinin liian alhaisesta saannista.
Kun mietitään sitä, paljonko D-vitamiinia on tarpeeksi ja millaisista määristä seuraa enemmän haittaa kuin hyötyä, tulee katse kääntää nautittujen mikrogrammojen sijaan siihen, mikä elimistön todellinen D-vitamiinitaso on. Mikään tietty D-vitamiiniannos ei itsessään ole myrkyllistä, vaan haittaoireet ilmantuvat, kun elimistön D-vitamiinitasot nousevat liian korkeiksi, yli 375 nmol/l lukemiin.
EFSA:n asettamia D-vitamiinin päivittäisen saannin turvallisia ylärajoja on kritisoitu turhan alhaisiksi ja yltiövarovaisiksi. Etenkin isokokoisten aikuisten tai henkilöiden, joiden D-vitamiinivaste on muista syistä johtuen alhainen, voi olla vaikea päästä optimaaliseen elimistön D-vitamiinitasoon (yli 75 nmol/l) vain 100 µg päivittäisellä D-vitamiiniannoksella.
D-vitamiini ei nimestään huolimatta ole vitamiini, vain hormoni, joka osallistuu tuhansiin elintärkeisiin fysiologisiin toimintoihin kehossamme.
Voisimme verrata D-vitamiinia näin yksinkertaistetusti esimerkiksi kilpirauhashormoni tyroksiiniin. Jos henkilö kärsii kilpirauhasen vajaatoiminnasta, potilaalle määrätään hoidoksi tyroksiinia. Hoidon tehoa seurataan laboratoriokokein, joiden avulla pyritään selvittämään, minkä vahvuista tyroksiinikorvaushoitoa tarvitaan, jotta potilaan kilpirauhashormoniarvot asettuvat suositeltavien viitearvojen puitteisiin. Näin tulisi toimia myös sopivan D-vitamiiniannoksen määrittelemiseksi, sillä kehon D-vitamiinivaste voi vaihdella suurestikin eri henkilöiden välillä. Siinä missä yhdelle voi riittää 50 mikrogramman päivittäinen D-vitamiiniannos, toinen voi tarvita 150 mikrogrammaa (tai jopa enemmän!) päivässä päästäkseen samoihin, optimaalisiin elimistön D-vitamiinitasoihin.
Omat D-vitamiinitasonsa kannattaa käydä mittauttamassa laboratoriossa. Tasot ovat yleensä alimmillaan pimeän jakson jälkeen lopputalvesta (helmi-maaliskuu) ja korkeimmillaan loppukesästä (elokuu). Mittaukseen pääsee ilman lääkärin lähetettä, ja tutkimuksen hinta vaihtelee 25-60 € välillä. Se on pieni hinta sen varmistamisesta, ettei tietämättömyyttään tule altistaneeksi elimistöään haitalliselle ja sairauksia aiheuttavalle, vuosikymmeniä kestävälle D-vitamiinipuutokselle.
Itse olen n. 60-kiloinen reilu kolmekymppinen nainen ja syön ympäri vuoden 120 – 170 µg päivittäistä D-vitamiiniannosta. Edellisessä D-vitamiinimittauksessa tasoni olivat kansainvällisten suositusviitearvojen mukaiset, n. 150 nmol/l. Lähipiiristäni kerätyt D-vitamiinimittausten tulokset ovat osoittaneet, että yli 75 nmol/l tasoille on hyvin vaikeata päästä, mikäli käytössä ei ole vähintään 50 µg vahvuista D-vitamiinilisää.
Suosittelen kaikille yli 11-vuotiaille vähintään 50 µg D-vitamiinivalmistetta. D-vitamiini on rasvaliukoista, mikä tarkoittaa sitä, että parhaan imeytymisen varmistamiseksi D-vitamiini kannattaa nauttia öljykapselimuodossa.
SuomiVita 50 µg D-vitamiini (270 kaps, 9kk annos) on korkealaatuinen ja kustannustehokas D-vitamiinivalmiste. Verkkokaupasta tilattaessa tuote toimitetaan suoraan kotipostilaatikkoon, ja valmiiksi edulliseen hintaan sisältyy myös postikulut.
Vastaamme mielellämme kysymyksiisi. Palvelemme arkisin klo 10-15.
