Pelkäätkö saavasi liikaa D-vitamiinia?
3.3.2017,
Eija
Jos suomalaiset terveysviranomaiset jotain osaavat, niin D-vitamiinin liikasaannilla pelottelun. Tämä on sinänsä nurinkurista, sillä iso osa suomalaisista kärsii edelleen D-vitamiinin puutoksesta, ja toisaalta D-vitamiinimyrkytystapaukset ovat äärimmäisen harvinaisia. Paljonko D-vitamiinia on liikaa ja mitä D-vitamiinin liikasaannin haitoista tosiasiassa tiedetään?
EFSA ja päivittäisen saannin turvalliset ylärajat
Suomalaisissa ravintosuosituksissa neuvotaan varmistamaan, että ruokavaliosta ja D-vitamiinivalmisteista saataisiin vähintään 10 mikrogrammaa D-vitamiinia päivittäin. Yli 75-vuotiaille vastaava luku on 20 mikrogrammaa. D-vitamiinin päivittäisen saannin turvalliseksi ylärajaksi on EFSA:n eli Euroopan Elintarviketurvallisuusviranomaisen toimesta määritelty taasen seuraavaa:
- Alle 1 vuotiaat vauvat: 25 µg päivässä
- 1-11 vuotiaat lapset : 50 µg päivässä
- yli 11 vuotiaat nuoret ja aikuiset: 100 µg päivässä
Rajat määrittänyt EFSA on Euroopan unionin erillisvirasto, joka tuottaa, tutkii ja kokoaa riippumatonta tieteellistä tutkimustietoa mm. elintarvikkeiden ja ravintolisien turvallisuudesta ja käyttösuosituksista. EFSA:n 430:lla asiantuntijalla on käytettävissään laajat resurssit ja käytännössä kaikki mahdollinen tutkimusaineisto.
D-vitamiinin saannin turvarajoissa on ainakin 2,5 kertainen turvamarginaali
Kun puhutaan D-vitamiinin päivittäisen saannin turvallisista ylärajoista, syntyy äkkiseltään mielikuva, että aikuiselle 100 µg päivässä on turvallista, mutta sen ylittävä määrä (esim 101 µg päivässä) on haitallista. Tämä ei kuitenkaan voisi olla kauempana totuudesta.
EFSA kertoo tiedonannossaan, että saannin ylärajat perustuvat tutkimuksiin, joissa aikuiset koehenkilöt söivät usean kuukauden ajan n. 250 µg D-vitamiinia päivittäin, eikä tästä seurannut hyperkalsemiaa tai muitakaan liikasaannin oireita. 250 µg päivittäinen D-vitamiiniannos on nykyisen tutkimustiedon valossa valtaosalle siis turvallista. Koska päivittäisen saannin aikuisten ylärajat koskevat myös nuoria (11-17v) sekä raskaana olevia ja imettäviä naisia, halutaan tällaisissa suosituksissa ottaa visusti varman päälle, mikä tarkoittaa 2,5 kertaista turvamarginaalia.
Sekä aikuiset että lapset voivat turvallisin mielin nauttia D-vitamiinia myös hieman EFSA:n määrittämiä päiväsaantirajoja enemmän, sillä suositusarvoissa on otettu huomioon vähintään 2,5 kertainen turvamarginaali. Omat D-vitamiiniarvonsa kannattaa varmuuden vuoksi käydä tutkituttamassa laboratoriossa, mikäli liikasaanti mietityttää.
Toisin kuin usein luullaan, D-vitamiinille asetetut suositusylärajat eivät perustu D-vitamiinin haittoihin
Toisin kuin yleisesti luullaan, D-vitamiinin viralliset päivittäisen saannin turvalliset ylärajat eivät siis perustu jonkun tietyn D-vitamiiniannoksen tutkimuksissa aiheuttamiin haittavaikutuksiin. EFSA on tutkimustietoa analysoidessaan ainoastaan todennut, että 250 µg päivittäinen D-vitamiiniannos on turvallinen terveelle aikuiselle, ja koska erityisen luotettavaa, kattavaa ja tarkkaa tietoa suurempien annosten säännöllisen käytön turvallisuudesta ei heidän mukaansa vielä ole, tulee saannin ylärajaa koskevat suositukset tehdä nykytiedon valossa varmasti turvallisen annoksen mukaan.
D-vitamiinimyrkytys vaatii yleensä vähintään 1000 µg päiväannoksia
D-vitamiini on yleisesti ottaen turvallinen ja hyvin siedetty vitamiini, mutta kuten kaikessa muussakin, liika on liikaa. D-vitamiinin liikasaanti voi johtaa hyperkalsemiaan, mikä tarkoittaa kalsiumin liiallista imeytymistä elimistöön. Elimistön kohonneen kalsiumpitoisuuden oireisiin kuuluu pahoinvointi ja huonovointisuus, ruokahalun heikkeneminen, heikotus, tihentynyt virtsaamistarve, munuaisongelmat sekä väsymys. Liiallisesta D-vitamiinin saannista johtuva hyperkalsemia sekä sen oireet paranevat, kun D-vitamiini nauttimisesta pidetään muutaman kuukauden ajan taukoa.
The Pharmacology of Vitamin D, Including Fortification Strategies analyysissä todetaan, että lähes kaikissa tunnetuissa hyperkalsemiatapauksissa D-vitamiinia on nautittu vähintään 1000 µg päivässä. Useissa länsimaissa laboratorioiden normaalin ja suositeltavan elimistön D-vitamiinipitoisuuden viiteväli on 75 – 250 nmol/l (mihin pääseminen vaatii suurimmalla osalla ihmisistä 50-200 µg päivittäistä D-vitamiiniannosta) ja toksisuuden raja 375 nmol/l. Kerta-annoksena 7500 µg ja jopa 12500 µg on turvallista. Suomalaisten keskimääräinen elimistön D-vitamiinipitoisuus on edelleen alle suositeltujen optimirajojen (eli alle 75 nmol/l), vaikka D-vitamiinivalmisteiden käyttö on kolminkertaistunut viimeisen reilun 10 vuoden aikana.
Päivittäinen D-vitamiiniannos kannattaa asettaa sellaiseksi, jolla elimistön D-vitamiinitasot yltävät luonnolliselle 75-150 nmol/l tasolle. Tätä korkeammista D-vitamiinitasoista ei ole hyötyä.
Lehdistöllä ja THL:n asiantuntijoilla tuntuu olevan oma pelotteluagendansa, joka ei perustu tieteellisiin faktoihin
Suomalaiset terveysviranomaiset tykkäävät pelotella kansalaisia D-vitamiinin vaaroista, vaikka suomalaisten D-vitamiinin saanti on edelleen keskimäärin alle optimin. Oheinen 6.11.2016 julkaistu, Ilta-Sanomien ja THL:n asiantuntijan yhteistyössä laatima ”Älä syö liikaa D-vitamiinia” artikkeli on vain yksi monista esimerkeistä, millä tavalla D-vitamiinilisän käyttöön liittyviä faktoja muunnellaan Suomessa surutta.
Jutussa pelotellaan, että liika D-vitamiini voi olla vaarallista ja voi johtaa jopa kohonneeseen syöpäriskiin. Samalla kerrataan suomalaiset naurettavan alhaiset D-vitamiinisuositukset (lapset ja aikuiset 10 µg päivässä, vanhukset 20 µg päivässä) ja annetaan ymmärtää, että suositusten ylittämisellä voi olla kohtalokkaita seurauksia. Artikkelissa ei kuitenkaan kerrota, mihin väitteet perustuvat, ja millaisilla annoksilla D-vitamiinin saanti muuttuu terveyttä edistävästä epäterveelliseksi. Tyypillistä!
“Liian suurilla D-vitamiiniannoksilla voi olla yhteys kohonneeseen syöpäriskiin”, otsikon vieressä pelotellaan. Jostain syystä jutussa ei kerrota, mihin väite perustuu, tai paljonko D-vitamiinia on liikaa. Suuri osa suomalaisista saa liian vähän D-vitamiinia, mikä taas ihan oikeasti nostaa syöpäriskiä. Tämä oli unohdettu mainita artikkelissa kokonaan.
Palataanpas jälleen EFSA:n tekemiin tutkimusanalyyseihin, joiden perusteella D-vitamiinin päivittäisen, ympärivuotisen saannin turvalliset saantimäärät on Euroopan laajuisesti asetettu. Siinä missä THL:n asiantuntija pelottelee kansalaisia D-vitamiinin syöpäriskillä, todetaan EFSA:n D-vitamiinin turvallisia päiväannoksia käsittelevässä analyysissä yksiselitteisesti, ettei tieteellisissä tutkimuksissa ole havaittu D-vitamiinin pitkälliselläkään käytöllä olevan yhteyttä vakavien sairauksien, kuten syövän, sydän- ja verisuonitautien munuaiskivien jne lisääntymiseen:
”Long-term health outcomes (all-cause mortality, cardiovascular disease, cancer, fractures and kidney stones) were also considered, but no studies reported an association between vitamin D intake and increased risk for adverse long-term health outcomes.” – EFSA, Scientific Opinion on the Tolerable Upper Intake Level of vitamin D –
Sen sijaan nykyään tiedetään faktaksi, että useiden yleisten syöpien riski itseasiassa kasvaa merkittävästi, mikäli elimistön D-vitamiinipitoisuus jää 50 – 75 nmol/l tason alapuolelle. Vuonna 2015 tehdyn suomalaistutkimuksen mukaan 38 % suomalaisista miehistä ja 34 % suomalaisista naisista ei pääse 50 nmol/l tasolle, vaan kärsivät pahimmillaan syöpäsairauksille altistavasta D-vitamiinin liian alhaisesta saannista.
Syödyn D-vitamiinin määrällä ei ole merkitystä, vaan sillä, mitkä elimistösi D-vitamiinitasot ovat!
Kun mietitään sitä, paljonko D-vitamiinia on tarpeeksi ja millaisista määristä seuraa enemmän haittaa kuin hyötyä, tulee katse kääntää nautittujen mikrogrammojen sijaan siihen, mikä elimistön todellinen D-vitamiinitaso on. Mikään tietty D-vitamiiniannos ei itsessään ole myrkyllistä, vaan haittaoireet ilmantuvat, kun elimistön D-vitamiinitasot nousevat liian korkeiksi, yli 375 nmol/l lukemiin.
EFSA:n asettamia D-vitamiinin päivittäisen saannin turvallisia ylärajoja on kritisoitu turhan alhaisiksi ja yltiövarovaisiksi. Etenkin isokokoisten aikuisten tai henkilöiden, joiden D-vitamiinivaste on muista syistä johtuen alhainen, voi olla vaikea päästä optimaaliseen elimistön D-vitamiinitasoon (yli 75 nmol/l) vain 100 µg päivittäisellä D-vitamiiniannoksella.
D-vitamiini ei ole itseasiassa vitamiini vaan hormoni. Ihmiselimistön optimaalinen ja luonnollisin D-vitamiinitaso on yli 75 nmol/l. Päivittäinen D-vitamiiniannos on sopiva silloin, kun se nostaa D-vitamiinitasot optimaalisiin lukemiin.
D-vitamiini ei ole vitamiini vaan hormoni
D-vitamiini ei nimestään huolimatta ole vitamiini, vain hormoni, joka osallistuu tuhansiin elintärkeisiin fysiologisiin toimintoihin kehossamme.
Voisimme verrata D-vitamiinia näin yksinkertaistetusti esimerkiksi kilpirauhashormoni tyroksiiniin. Jos henkilö kärsii kilpirauhasen vajaatoiminnasta, potilaalle määrätään hoidoksi tyroksiinia. Hoidon tehoa seurataan laboratoriokokein, joiden avulla pyritään selvittämään, minkä vahvuista tyroksiinikorvaushoitoa tarvitaan, jotta potilaan kilpirauhashormoniarvot asettuvat suositeltavien viitearvojen puitteisiin. Näin tulisi toimia myös sopivan D-vitamiiniannoksen määrittelemiseksi, sillä kehon D-vitamiinivaste voi vaihdella suurestikin eri henkilöiden välillä. Siinä missä yhdelle voi riittää 50 mikrogramman päivittäinen D-vitamiiniannos, toinen voi tarvita 150 mikrogrammaa (tai jopa enemmän!) päivässä päästäkseen samoihin, optimaalisiin elimistön D-vitamiinitasoihin.
Omat D-vitamiinitasonsa on helppo selvittää verikokeella
Omat D-vitamiinitasonsa kannattaa käydä mittauttamassa laboratoriossa. Tasot ovat yleensä alimmillaan pimeän jakson jälkeen lopputalvesta (helmi-maaliskuu) ja korkeimmillaan loppukesästä (elokuu). Mittaukseen pääsee ilman lääkärin lähetettä, ja tutkimuksen hinta vaihtelee 25-60 € välillä. Se on pieni hinta sen varmistamisesta, ettei tietämättömyyttään tule altistaneeksi elimistöään haitalliselle ja sairauksia aiheuttavalle, vuosikymmeniä kestävälle D-vitamiinipuutokselle.
Itse olen n. 60-kiloinen reilu kolmekymppinen nainen ja syön ympäri vuoden 120 – 170 µg päivittäistä D-vitamiiniannosta. Edellisessä D-vitamiinimittauksessa tasoni olivat kansainvällisten suositusviitearvojen mukaiset, n. 150 nmol/l. Lähipiiristäni kerätyt D-vitamiinimittausten tulokset ovat osoittaneet, että yli 75 nmol/l tasoille on hyvin vaikeata päästä, mikäli käytössä ei ole vähintään 50 µg vahvuista D-vitamiinilisää.
SuomiVita 50µg D-vitamiini on korkealaatuinen ja edullinen D-vitamiinivalmiste, jonka kuukausihinnaksi muodostuu vain 2,98 €. Tuote toimitetaan suoraan kotiin ilman postikuluja.
Millainen on hyvä D-vitamiinivalmiste?
Suosittelen kaikille yli 11-vuotiaille vähintään 50 µg D-vitamiinivalmistetta. D-vitamiini on rasvaliukoista, mikä tarkoittaa sitä, että parhaan imeytymisen varmistamiseksi D-vitamiini kannattaa nauttia öljykapselimuodossa.
SuomiVita 50 µg D-vitamiini (270 kaps, 9kk annos) on korkealaatuinen ja kustannustehokas D-vitamiinivalmiste. Verkkokaupasta tilattaessa tuote toimitetaan suoraan kotipostilaatikkoon, ja valmiiksi edulliseen hintaan sisältyy myös postikulut.
Terve Eija, eikös luonto ole järjestänyt että aurinko on D-vitamiini? Uskon että liiallinen lisien popsiminen sekoittaa elimistön herkkää tasapainoa!
Terve Reino! Aurinko on tosiaan tehokkain D-vitamiinin lähde, ja päiväntasaajan seuduilla elävien, runsaasti paljaalle iholle aurinkoa ottavien ihmisten elimistön D-vitamiinitasot nousevatkin luonnostaan optimaaliselle tasolle. Pohjois-Euroopan leveyspiireillä aurinko kuitenkin paistaa niin matalalta suurimman osan vuodesta, ettei ihon D-vitamiinisynteesi käynnisty kuin muutamana kesäkuukautena vuodessa. Pilvisellä säällä, käytettäessä pitkähihaisia vaatteita tai käytettäessä aurinkorasvaa D-vitamiinia ei muodostu kesälläkään. Tästä syystä pelkällä auringon D-vitamiinilla ei Suomessa pitkälle pötkitä.
Aurinkoisin terveisin,
Eija
“250 µg päivittäinen D-vitamiiniannos on nykyisen tutkimustiedon valossa valtaosalle siis turvallista.”
On turvallista muutamia kuukausia terveelle. Mutta tuon jälkeen on syytä pitää kuukausien tauko d-vitamiinin syönnistä.
Ei kannata kokeilla, siitä voi seurata vuoden pari ruokailuongelmia, väsymystä ja yli nelikymppisillä luukatoa joka ei korjannu. Kun oireet ilmaantuvat niiden poistuminen on kuukausien ongelmat.
Miksi kokeilla, kun on paljon ihmisiä jotka ei ole koskaan syöneet D-vitamiinilisää ja elävät terveenä yli 90v. Minunkin vanhemmat suostui ottamaan vasta kun olivat yli 85v.
Tässä lainaus suoraan EFSA:n raportista: For adults, the Panel sets an AI for vitamin D at 15 ug/day. This is based on the adjusted model of the meta-regression analysis, and considering that, at this intake, the majority of the adult population will achieve a serum 25(OH)D concentration near or above the target of 50 nmol/L. Eli EFSA: paneeli suosittaa 15 mikrogramman päiväannosta, ja veren suosituspitoisuutena 50nmol/litrassa, mistä ihmeestä tulee tuo 100 ug päivässä???? Katsokaa itse jos ette usko: https://efsa.onlinelibrary.wiley.com/doi/epdf/10.2903/j.efsa.2016.4547
Tervehdys Jyrki!
Artikkelissa mainittu 100 µg päiväannos on EFSA:n määrittämä turvallisen päiväsaannin yläraja jatkuvassa käytössä. On myös hyvä havaita, että EFSA:n suosittama 50 nmol/l veren seerumipitoisuus on minimiarvo, jonka alapuolelle jäävien arvojen katsotaan kertovan D-vitamiinin selkeästi riittämättömästä saannista. Esimerkiksi luustoterveyden ylläpitoon suositellaan 75-80 nmol/l ylittäviä D-vitamiini arvoja. Kuten huomaamme, minimisaantisuositus ja optimisaantisuositus ovat usein kaksi eri asiaa.
Aurinkoista kesää toivotellen,
Eija
Terve Matti!
EFSA:n asettamia D-vitamiinin turvallisen, jatkuvan päiväsaannin raja-arvoja on hyvä noudattaa, mikäli omaa D-vitamiinitasoaan ei käy mittauttamassa ja haluaa pelata varman päälle. Yli 11-vuotias voi siis tutkimustiedon valossa huoletta käyttää 100 µg D-vitamiinia päivässä ympäri vuoden ilman pelkoa liikasaannista.
Aina on ollut ja tulee olemaan niitä tilastollisesti hyvin onnekkaita ihmisiä, jotka ovat vuosikymmenten tupakoinnista / alkoholin liikakäytöstä / ylipainosta / epäterveellisestä ruokavaliosta / vitamiinien ja hivenaineiden puutoksista huolimatta eläneet pitkän ja terveen elämän. Minäkin tunnen tällaisia onnekkaita. Tilastollinen fakta kuitenkin on, että terveet elämäntavat ja esimerkiksi riittävä D-vitamiinin saanti parantavat huomattavasti todennäköisyyttä pitkään ja terveeseen elämään. Esimerkiksi tupakointi nostaa keuhkosyövän omalle kohdalle osumisen riskin monikymmenkertaiseksi verrattuna savuttomaan henkilöön, ja D-vitamiinin riittävä saanti taas esimerkiksi laskee monikymmenkertaisesti riskiä sairastua osteoporoosiin verrattuna henkilöön, joka kärsii ikänsä D-vitamiinin puutoksesta. Terveys on monen tekijän summa.
Terveisin,
Eija
Moi, jos haluaa mitata d-vitamiinitasot ja on alkanut buustaamaan tasoja syömällä 300ug päivässä muutaman kuukauden ajan, niin täytyykö ennen mittausta pitää joku tauko (esim päivän, viikon, kuukauden) jotta tulos näyttäisi todellista?
Kuinka nopeaa tasot muutenkin kohoavat? Haluaisin nostaa tasoni 95nmol/l – > 150 nmol/l, niin onko optimaalisinta syödä viikon ajan 5000ug päivässä, kuukauden ajan 1000ug päivässä, puolen vuoden ajan 200ug päivässä vai mikä olisi sellainen optimaalinen meininki?
Terve Harri ja kiitos erittäin hyvästä kysymyksestä!
D-vitamiinitasot reagoivat melko maltillisesti nautittuun D-vitamiiniannokseen, joten en näe syytä tauon pitämiseen ennen mittauksiin menoa, mikäli D-vitamiinia on nautittu tasaisen kokoista annosta edeltävät viikot.
Se, miten nopeasti ja kuinka paljon D-vitamiinitasot nousevat milläkin annoksella, on tutkimusten mukaan hyvin yksilöllistä. Monet fyysiset ja geneettiset tekijät vaikuttavat merkittävästi elimistömme D-vitamiinivasteeseen. Yleistävänä arviona voi pitää, että 1 µg D-vitamiiniannos nostaa elimistön D-vitamiinitasoja n. 1 nmol/l verran. Näin ollen 150nmol tasojen saavuttamiseksi D-vitamiinia tulisi nauttia 150 µg päivässä. Tunnen kuitenkin henkilöitä, jotka joutuvat nauttimaan D-vitamiinia reilusti enemmän päästäkseen näihin lukemiin, ja toisaalta henkilöitä, joille on riittänyt jopa alle 100 µg annokset.
Turvallisena annoksena säännölliseen, ympärivuotiseen käyttöön kaikille yli 11-vuotiaille pidetään EFSA:n mukaan 100µg päiväannosta. Tämän ylittyessä omia D-vitamiinitasoja kannattaa seurata aktiivisesti D-vitamiinimittauksin. D-vitamiinitasojen nousun kannalta ei tutkimusten valossa pidetä järin oleellisena, nautitaanko kerran viikossa isompi annos, vai jaetaanko annos viikon jokaiselle päivälle. Itse suosin sitä, että D-vitamiinia nautitaan päivittäin tai joka toinen päivä. D-vitamiinin nauttiminen näkyy elimistön D-vitamiinitasoissa noin viikon viiveellä ja luotettavin tulos saadaan, kun D-vitamiinia on nautittu säännöllisesti ja säännöllisen kokoista annosta vähintään 2-3kk ajan ennen testiin menoa. Tällöin pystytään varmemmin havaitsemaan, mihin lukemiin elimistön D-vitamiinitasot ovat syödyllä annoksella asettuneet.
Toivottavasti vastauksestani oli apua. Mukavaa syksyn jatkoa!
Terveisin,
Eija
Luulin että D-vitamiini olisi avain onneen, mutta ei se ollut.
Mittautin tasoni useamman kerran ennen pillereiden aloitusta ja tasot olivat siinä 48-55nmol kohdalla. Joka oli monen mukaan VAARALLISEN alhainen!
Muiden opastuksella söin järjestelmällisesti muutaman kuukauden ajan 600ug annoksia per viikko, saadakseni itseni parempaan kuntoon..
Kuukauden jälkeen kroppani alkoi oireilemaan.
Olin jatkuvasti väsynyt, kehoni oli jatkuvassa flunssassa tai flunssan kaltaisissa oirekuvauksessa. Silmäni tulehtuivat jatkuvasti, en kestänyt kuumaa enää ollenkaan ja tuli todella kummallisia selittämättömiä olotiloja. Muutaman kuukauden käytön jälkeen totesin että ainoa muutos oli ollut elämäntapojen vaihto terveellisempään ja päätin lopettaa D-vitamiinin syömisen ja palata ihan normaaliin ruokailuun.
Silti kesti muutaman kuukauden ennenkuin kroppa palautui. Nyt voin taas terveellisesti, en ole sairastellut sen enempää, silmät eivät ole tulehtuneet, kroppa on kunnossa ja muutenkin olo on ihan normaali.
Joten suosittelen monia muitakin vielä miettimään tätä paasausta D-vitamiinin puhtaista terveyshyödyistä!
-se millä tavoin d-vitamiinia tuotetaan ei kuitenkaan ole ihan sama millä oma elimistö sitä tuottaa auringonvalosta.
Ja kyllä, voin nauttia koko kesän auringosta ja mitään yllämainittua oireita ei ole tullut 40vuoteen!.
Ehkä olen poikkeus, ehkä ei..mutta lampaanrasvasta säteilytetty hormoni ei ollut minun juttuni..
Olen kyllä miettinyt, että uskaltaisinko enää lisäravinnetta kokeilla..ehkä jatkossa menen mielummin THL:n suositusten mukaan..?
Kiitos paljon uskottavasta ja selkeästi selitetystä ohjeistuksesta
Hei Ville!
Kerroit nauttineesi D-vitamiinia useamman kuukauden ajan 600µg annosta päivässä. Tämä on peräti 6 kertaa enemmän kuin turvallisen päiväannoksen yläraja säännöllisessä käytössä. Itse en koskaan suosittelisi tällaisia annoksia D-vitamiinitasojen nostamiseksi. Kuvailemasi oireet eivät kuulu D-vitamiinin liikasaannin tunnettuihin sivuvaikutuksiin, ja näin jälkikäteen onkin mahdotonta osoittaa, johtuivatko oireet nimenomaan D-vitamiinin liiallisesta nauttimisesta vai voisiko flunssa ja silmätulehdukset johtua jostain muusta. Mukava kuitenkin kuulla, että oireet ovat sittemmin hävinneet ja että olosi on taas normaali.
D-vitamiinisynteesi on prosessina täysin samanlainen riippumatta siitä, muodostuuko D-vitamiini ihossa 7-dehydrokolesterolista UVB säteilyn ansiosta vai laboratoriossa samasta 7-dehydrokolesterolista UVB säteilyn ansiosta. Laboratoriossa säteilyttämällä valmistettu lopputuote eli D3-vitamiini ei siis eroa mitenkään ihossa säteilyn ansiosta valmistuneesta D3-vitamiinista eikä keho tunnista eroa näiden kahden keskenään identtisen D3-vitamiinin välillä.
Uskallat varmasti jatkossakin täydentää ruokavaliota D-vitamiinivalmisteella, kun pysyt kohtuullisissa annoksissa, esim 50-100 µg päiväannoksessa. Elimistön D-vitamiinitason mittaaminen verikokeella on helppo ja samalla käytännössä ainoa tapa varmistua siitä, että D-vitamiinin saanti on hyvällä tasolla.
Mukavaa loppuvuotta toivotellen,
Eija